Tavoitejohtaminen on enemmän kuin pelkkää tavoitteiden asettamista – se on toimiva yhdistelmä tavoitteita, arjen keskusteluja ja jatkuvaa palautetta.
Oppaassani ”Viisi askelta parempaan johtamiseen” kerron tarinan urani alusta juniorijalkapallon valmentajana. Ensimmäisiin treeneihin saavuttiin ilman suunnitelmaa – ajattelin, että koska olen pelannut jalkapalloa suurimman osan elämästäni, osaan varmasti myös valmentaa. Nopeasti kävi ilmi, että ilman suunnitelmaa ja jatkuvaa seurantaa tulokset jäivät kauas siitä, mitä olisi voinut saavuttaa.
Sama tunne tulee usein mieleen, kun puhutaan tavoitejohtamisesta. Liian usein kuulen tarinoita siitä, kuinka tavoitteet on asetettu tammikuussa – ja seuraavan kerran niihin palataan joulukuussa, toteamaan, ettei niitä ole ehditty tehdä. Tavoitteet on asetettu vain siksi, että prosessi niin vaatii.
Kannammeko kiviä vai rakennammeko kirkkoa?
Eräs viisas sanoi minulle kerran jotain, mikä on jäänyt pysyvästi mieleeni:
”Kannammeko kiviä vai rakennammeko kirkkoa?”
Se kiteyttää minusta hyvin sen, miksi strategiat epäonnistuvat ja miksi esihenkilötyö ei aina tuota tuloksia. Olemme niin kiireisiä kantamaan kiviä, että unohdamme, mitä olimme rakentamassa.
Tavoitejohtaminen tekee tavoitteista merkityksellisiä
Tavoitejohtaminen tarkoittaa, että tavoitteilla on todellinen merkitys arjessa. Ne eivät ole olemassa vain prosessin vuoksi, vaan ne ovat osa tiimin rytmiä ja rutiineja.
Kyse ei ole yksittäisistä vuosikeskusteluista tai satunnaisista tsekkauksista, vaan johdonmukaisesta rytmistä, joka tuo fokusta ja selkeyttä tiimin toimintaan.
Tavoitejohtamisessa tavoitteet eivät jää irrallisiksi, vaan ne kytketään osaksi arjen keskusteluja ja palautetta. Kun tavoitteet, dialogi ja palaute kulkevat käsi kädessä, syntyy oppimista, sitoutumista – ja lopulta myös parempia tuloksia.
Kuinka rakennat toimivan tavoitejohtamisen?
Tavoitejohtaminen ei ole monimutkaista – mutta kuten tiedämme, yksinkertaisetkin asiat voivat olla vaikeita toteuttaa arjessa. Tässä kolme toimivaksi todettua käytäntöä:
1. Luo selkeä rakenne tavoitteiden asettamiseen
Tiimini kanssa järjestämme puolivuosittain kevyen matkan, jossa pysähdymme arvioimaan menneiden tavoitteiden toteutumista ja asetamme uudet tavoitteet seuraavalle puolikkaalle. Tavoitteena on, että matkan jälkeen jokainen tiimissä tietää, mihin olemme menossa ja mikä on oma roolinsa siinä.
2. Sovi säännöllinen seurantarytmi
Tavoitteet tarvitsevat jatkuvaa keskustelua ja vuorovaikutusta. Meillä tavoitteet ovat mukana sekä viikkopalavereissa että kahden viikon välein käytävissä 1:1-keskusteluissa. Näin niihin voidaan vaikuttaa proaktiivisesti. Tavoitteet ei tarkisteta vain kerran vuodessa – vaan joka viikko.
3. Anna palautetta aina kun voit
Kun palautetta annetaan jatkuvasti, se tukee tavoitteiden saavuttamista ja luo psykologisesti turvallisempaa kulttuuria.
Kyse on kulttuurista – ei pelkästä prosessista
Moni tiimi jättää tavoitejohtamisen tekemättä. Ei siksi, että se olisi vaikeaa, vaan koska arki vie mukanaan. Olemme liian kiireisiä kantamaan kiviä – tai kulttuuri ei tue tavoitteista puhumista.
Tavoitejohtaminen on ennen kaikkea kulttuuria, jossa päämäärät ovat selkeitä ja niistä käydään jatkuvaa, merkityksellistä dialogia.
Uskon, että meiltä jää paljon potentiaalia hyödyntämättä siksi, ettemme tee perusasioita riittävän hyvin. Hyvä esihenkilötyö ei ole pehmoilua – se on liiketoiminnan ytimessä.
Humbol on tavoitejohtamisen työkalu
Humbol on työkalu, joka tekee tavoitteista, keskusteluista ja palautteesta luonnollisen osan arkea. Se mahdollistaa jatkuvan, valmistellun ja vaikuttavan johtamistyön – ilman ylimääräistä hallinnollista vaivaa.
Jos haluat kuulla lisää tavoitejohtamisesta tai siitä, miten Humbol voisi tukea juuri teidän tiimiänne, varaa aika kalenteristani – jutellaan lisää.