Vuosittaisesta kehityskeskustelusta jatkuvaan dialogiin viidessä askeleessa

Kehityskeskustelut ovat ihmisille erittäin tärkeitä, mutta niissä tehdään usein virheitä. Sen sijaan, että kehityskeskustelu olisi miellyttävä kokemus, siitä voi tulla jopa ”riesa” sekä esihenkilölle että tiimiläiselle. Tämä johtuu yksinkertaisesta syystä: lataamme yhteen keskusteluun liikaa odotuksia. Koska kehityskeskustelu käydään harvoin, sen toteuttamisesta ei muodostu vakiintunutta prosessia, mikä voi tehdä siitä raskaan esihenkilölle. Tässä kirjoituksessa kerron, miksi kehityskeskustelusta kannattaa siirtyä jatkuvaan dialogiin ja miten sen voi tehdä.

O.C. Tanner Instituten tutkimus osoittaa, että säännölliset ja tiheät keskustelut auttavat työntekijöitä tuntemaan itsensä arvostetuiksi, tuetuiksi ja osaksi työyhteisöä, mikä parantaa heidän hyvinvointiaan. Tarjoamalla reaaliaikaista palautetta ja käsittelemällä haasteita ajoissa, säännölliset keskustelut parantavat merkittävästi työntekijöiden sitoutumista ja vähentävät loppuun palamisen riskiä. Ne ovatkin huomattavasti tehokkaampia kuin kerran vuodessa pidettävät kehityskeskustelut.

On siis monia hyviä syitä siirtyä yksittäisestä kehityskeskustelusta säännöllisiin kehityskeskusteluihin. Tässä viisi konkreettista vinkkiä, joiden avulla voit toteuttaa muutoksen organisaatiossasi:

1. Jos organisaatiossasi on jo käytössä kehityskeskustelumalli, mieti, miten voisit keventää sitä niin, että se toimisi myös useampiin ja tiheämpiin keskusteluihin. Määrittele keskusteluille selkeä aikataulu.
2. Kannusta esihenkilöitä varaamaan kaikki vuoden keskustelut kerralla. Näin ne ovat jo valmiiksi kalenterissa, mikä vähentää riskiä, että ne unohtuvat.
3. Tee valmistautumisesta pakollista (positiivisella tavalla). Tutkimukset osoittavat, että kun tiimiläinen saa valmistautua ja reflektoida käsiteltäviä asioita etukäteen sekä lisätä omia tärkeitä aiheitaan, keskustelusta tulee yksilöllisempi ja kokemuksesta parempi.
4. Lisää keskusteluagendaan kohta, jossa kirjataan ylös sovitut toimenpiteet ja tarkistetaan aiemmin asetetut tavoitteet. Vaikka tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, tutkimuksemme mukaan se jää usein tekemättä. Konkreettisten toimenpiteiden sopiminen ja niiden seuranta vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kehityskeskustelut koetaan.
5. Varmista, että prosessi on yhdenmukainen. Kuten aiemmin mainitsin, kehityskeskustelut ovat ihmisille tärkeitä ja niillä on suuri vaikutus työntekijäkokemukseen. Varmista, että kaikki esihenkilöt käyvät sovitut keskustelut sovitun rakenteen mukaisesti, ja puutu asiaan, jos näin ei tapahdu. Tämä on avain vahvaan ja yhdenmukaiseen palautekulttuuriin.

Olen työskennellyt satojen tiimien kanssa tämän aiheen parissa ja tiedän, että säännölliset ja tiheät kehityskeskustelut voittavat vuosittaiset kehityskeskustelut 6–0. Suurin hyöty syntyy siitä, että kehityskeskustelut muuttuvat reaktiivisista proaktiivisiksi. Niistä tulee luonnollinen osa arkea, ja ne auttavat meitä esihenkilöinä toteuttamaan tärkeimmän roolimme: varmistamaan, että tiimiläiset voivat hyvin ja suoriutuvat työssään mahdollisimman hyvin. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi yksilöinä. Kehityskeskustelut ovat tähän keskeinen työkalu. Jokainen kehityskeskustelu on mahdollisuus.